Ostin torstaina Tunnelma-suklaarasian. Vähän niin kuin pakkorako, kun kerran halvalla sai... Ylivoimaisesti paras suklaarasia on tuo Fazerin Tunnelma, sääli vaan kun liian kallis normaalihinnalla. Mutta nyt sattui hyppäämään koriin puolella hintaa, joten eipä siinä muuta voinut kuin suunnitella mättöä.

Rasia oli kyllä muuttunut sitten viime vuoden, konvehteja ei ollutkaan enää yhtä paljon erilaisia kuin ennen. Mutta hyvä rasia silti edelleen. Torstai-ilta siis oli vapaata, joten söin kahvin kanssa konvehteja oikein urakalla. Rangaistuskin moisesta rietastelusta tietenkin seurasi, ensin hillitön sokerihumala, sitten hirveä väsymys ja sydämentykytystä. Eli ei mitään vaarallista, mutta epämukavaa silti. Iltauniksi meni...

Perjantaina rasiasta oli vielä puolet jäljellä, joten edellisestä päivästä mitään oppimattomana päätin ottaa vapaaillan uusiksi. Tällä kertaa vähän maltillisemmin, ei tullut edes huono olo. Silleen jänniä nämä repsahdukset, että vaikka niitä on kiva välillä tehdä, niin silti tavalliseen karppailuun palaaminen on sekin oikein mukavaa eikä tunnu ollenkaan vaikealta. Ja mikä parasta, painonlaskuun näillä ei näytä olevan sen kummempaa vaikutusta.

Suklaakonvehtien valmistusainelista on muuten murheellista luettavaa: kovetettua kasvirasvaa eli aika pomminvarmasti noita herkkuja nauttimalla saa paitsi yliannoksen sokeria myös transrasvoja sisuksiinsa. Huoks! Pakkoko joka tuuttiin on tunkea kovetettua kasvirasvaa nykyisin? Miksi vanhat kunnon kerma ja voi eivät kelpaa?

Lidlissä oli taas vaihteeksi kivennäisvettä vaivaiset 39 senttiä puolentoista litran pullo. Hamstrasin vaivaiset 48 pulloa. :) Tässä välillä jatkuvan vedenjuonnin seurauksena aloin olla jo suonenvetoherkkä, kivennäisvettä juomalla tuokin kiusa on hellittänyt. Mutta eipä ihme jos liiallinen vedenjuonti huuhtelee pois vähän tarvittaviakin aineita, juon kuin kameli. Paitsi siksi että välillä käyn aivan ilmeisesti ketoosissa ja sehän kuluttaa nesteitä myös sen takia, että lypsettävänä lehmänä myös maidontuotannon ylläpitäminen vaatii extranesteytystä.

Eilen tein kinkkupiirakkaa, oli todella herkkua!

Kinkkupiirakka

Pohja:
80 g voita
80 g mantelijauhoja
150 g juustoraastetta

Täyte:
150 g (palvi)kinkkua paloiteltuna
1 paprika kuutioituna
reilusti juustoa
2 kananmunaa
pitkä loraus kermaa (ehkä 1 dl?)
vähän maitoa
mustapippuria tai yrttimausteita

Sekoita pehmeään voihin mantelijauho ja juustoraaste. Taputtele piirakkavuoan pohjalle, paista 175 asteisessa uunissa 10 min. Lado pohjan päälle pilkottu kinkku, paprika ja juustoraaste. Sekoita kananmunat, kerma, maito ja mausteet ja kaada varovasti täytteen päälle. Paista vielä puolisen tuntia tai kunnes juustoraaste saa vähän väriä.

***

Erityisesti pohja on hyvä, moni piirakkahan on ilman vehnäjauhopohjaa karppia jo tavisresepteissäkin.

Siis tuntui kuin olisin syönyt näin aina. :D

Uusi vaaka tuli lopultakin ja heti piti päästä koittamaan. Ihme ja kumma, toisin kuin yleensä käy, niin vanha vaakani näytti puoli kiloa enemmän painoa kuin uusi. Ei ollenkaan huono juttu. Tänä aamuna vanha vaaka näytti tasakymppejä, uudella vaa'alla olisin jo piipahtanut ensimmäisen kerran uusilla kymmenluvuilla...

Ei kun onneksi se olikin Ihrasto! Hauska haaste, kiitos! :)

Viisi omituista tapaa... Blogin aiheeseen liittyen taidan tyytyä ruoka-aiheisiin omituisuuksiin.

1. Syön enemmistön mielestä omituisesti, kun en usko lou-fättiin ja ruisleipään.

2. Joskus muinaisina aikoina erityistä herkkuani oli näkkäri, jonka päälliseksi levitin voita ja sinappia.

3. Melkein inhoan ketsuppia.

4. Äitini siivoaa vieläkin minulle pihvit kalvoista ja rustoista, jos aterioi kanssani.

5. Syön ruoan laji kerrallaan enkä sotke niitä keskenään. (miehen mielestä tämä on äärimmäisen omituinen tapa)

Omituista on myös se, etten jaksa haastaa ketään. ;D

Päivät menevät melkoista tahtia. Kuopus kehitti lopulta itselleen keuhkoputkentulehduksen, joten blogaamiseen ei ole ollut aikaa keskittyä. Perjantai oli taas tutusti punnituspäivä, paino putoaa edelleen mukavasti. Tällä kertaa järjevässä määrin eli puoli kiloa viikossa. Hauskaa, että syömällä hyvin voi todellakin laihtua!

Tänään kokeilin miten voisin itse tehdä karppisuklaata kookosrasvaan, jota pidetään terveellisenä rasvana. Tiedä nyt sitten onko tuo kaupasta ostettava Kookos-rasvaköntti niin terveellistä, ainakin se on puhdistettua.

Suklaa
50 gr kookosrasvaa
2 dl kaakaojauhetta (van Houten tai muu vastaava)
0,5 ml steviajauhetta
5 ml vaniljauutetta

Sulata kookosrasva varovasti kattilassa, ei tarvitse kuumentaa. Sekoita joukkoon muut aineet ja pursota karkkimuotteihin tai tee kuten minä: voitele lautanen ja kaada seos siihen. Tulos on aika tummaa ja makoisaa, kuopus yritti syödä kattilan...

Aika menee älyttömän äkkiä. Syömiset on vähän niin ja näin, nopeasti pitää saada pötyä pöytään töitten jälkeen. Siis ihan karppia toki ja salaatti on varmasti sinänsä ihan terveellinen lisuke. Mutta mitään ihania kasvisgratiineja ei ole tullut laiteltua hetkeen. Tai sitten olen nopsasti paistanut vähän kaalia voissa pannulla, maustanut suolalla ja mustapippurilla - yllättävän hyvää! Ja mikä parasta, jos jää yli niin maistuu vielä eväänäkin.

Jostain syystä tänään on suklaa maistunut. Olen syönyt melkein puoli levyä Maraboun Dark Premiumia ja vieläpä annoksen Mascarponesuklaavaahtoa. :O Mikä lie iskenyt, yleensä pala suklaata kahvin kanssa riittää hyvin. Toisaalta työasioiden ja nuorimmaisen lapsen sairastelujen takia olen hermostunut, ehkä se näkyy syömisissäkin? Pitäisi vain opetella, että mielialan ei tarvitse vaikuttaa syömiseen. Eihän siitä yhtään parempi olo tule, vaikka söisikin vähän normaalia enemmän suklaata. Onneksi sentään tuon Maraboun herkun hiilarimäärä on suklaaksi aika kohtuullinen ettei tässä nyt sentään täysin mennä ojasta allikkoon. Voisinkin kirjata päivän syömiset.

Lounas:
jäävuorisalaattia
puolikas punainen paprika
2 keitettyä kananmunaa
50 g täysrasvaista fetaa

Päivällinen:
2 Wilhelm juustomakkaraa
vähän kukkakaalimuussia
salaattia
pari palaa suklaata

Iltapala:
Mascarponesuklaavaahtoa
pari palaa suklaata
pähkinöitä
meetvurstia

Hmm, ei tuo nyt NIIN pahalta kirjoitettuna näytä, mutta iltapalaankin olisi ehkä voinut sisällyttää jotain vihreää... ;) Syytän suklaahimoa. :D